tiistai 19. syyskuuta 2017

Kiitoskortit


Lähetimme kiitoskortit vieraillemme pari viikkoa sitten, eli ehkä ne uskaltaa jo täälläkin esitellä!

Näin jossain kuvan kollaasityyliin tehdyistä kiitoskorteista ja tiesin heti että meillekin tulee sellaiset.
Potrettikuvia kuitenkin otettiin paljon, niin kiva esitellä muitakin otoksia kuin vain se yksi ja valittu.




Kortin toisella puolella oli sitten perinteisempään tyyliin "The potrettikuva".




Kiitoskorttien mukaan laitoimme aina kyseisestä perheestä / henkilöstä kuvan, jos valokuvaaja oli onnistunut nappaamaan heistä jonkin hauskan tilannekuvan. Lisäksi kirjekuorissa oli mukana lappu joka ohjasi hääsivuillemme.

Hääsivuille lisäsimme sitten kaikki loput häissä otetut kuvat ja videonkin.




Jonkin aikaa meni eri firmojen vertailuun ja mielestäni Smartphoto oli kiitoskortteihin paras valinta.
Smartphotolla olisi ollut kauniita valmispohjiakin, mutta heidän "tee itse oma korttisi"-generaattori oli ihan ylivoimainen
varsinkin kollaaseja tehtäessä. Canvalla tai Photoshopilla ei tullut yhtään niin hyvää jälkeä, vaikka niilläkin ensin yritin.

Kiitoskorttien kanssa tilasin samalla lähemmäs 200 hääkuvaa.





Ilmaisena mainostuksena haluaisin vinkata, että Supreme Flex-kuvat valkoisilla reunoilla olivat
ihan mielettömiä! Ne eivät nyt näissä puhelimella otetuissa kuvissa pääse oikeuksiinsa, mutta
 kannattaa testata ja todeta laatu itse. Hintakaan ei ollut yhtään "tavallisia kuvia" pahempi.

Illat onkin kulunut kivasti kuvia hääalbumiin laittaessa.




Hassua että nämä on nyt niitä viimeisiä häähommia, sukunimi on vaihdettu ja kaikki alkaa muutenkin olla paketissa.
Toisaalta ihanaa että nyt voi taas keskittyä muihin juttuihin, mutta kieltämättä samalla haikeaa.

 Toivottavasti joku ystävistä menisi pian naimisiin, jotta pääsisi vielä jatkamaan tätä häähumuilua!


maanantai 11. syyskuuta 2017

Raikas mojitobooli


Heti juomasuunnittelua aloittaessamme tiesimme että mojitoa täytyy jossain muodossa saada tarjolle.
Se on meidän molempien lempidrinkki ja oli kiva saada vieraillekin lisää valinnanvaraa juomiin.


Ohjeita mojitodrinkkeihin löytyi hyvin netistä, mutta koin vaikeaksi laskea paljonko mitäkin nyt sitten laitetaan jotta saataisiin sopiva määrä kuuden litran astiaan. Tässä meidän hyväksi koettu ohje, joka oli ihanan raikas
ja hävisi booliastioista hetkessä - vaikka tätä tosiaankin valmistettiin 24 litraa!




Mojitobooli (6 litraa)

5 - 6 dl vaaleaa rommia
5 limeä
15 oksaa minttua
3 - 4 dl sokerilientä
n. 2,5 litraa vichyä
n. 2 litraa jääpaloja


1. Keitä sokeriliemi vedestä ja (valkoisesta) sokerista. Sekoita siis yhtä suuri määrä sokeria ja vettä kattilassa,
keitä hiljaisella lämmöllä kunnes sokeri sulaa veteen. Anna jäähtyä.

Itse tein sokeriliemen valmiiksi pulloon kaksi päivää ennen häitä, se säilyy hyvin jääkaapissa.


2. Pese ja siivuta limet, laita ne booliastian pohjalle. Lisää mintunoksat, poista niistä kaikista paksuimmat päät. Lisää sokeriliemi. Murskaa limejä ja minttuja hieman - muutaman painalluksen verran drinkkisurvimella. Lisää rommi.

Teimme boolipohjan jo häitä edeltävänä päivänä jääkaappiin. 
Ostimme Ikeasta kannellisia 1 litran mehukannuja, joihin boolipohja mahtui juuri sopivasti.


3. Lisää paljon jääpaloja, lähes astian yläreunaan asti. Jos jäitä on liian vähän, booli vetistyy äkkiä eikä pysy kauaa kylmänä. Kaada lopuksi vichyä niin että astia täyttyy. Sekoita boolia ja maista onko kaikkia aineksia tarpeeksi.


Hääpäivälle jäi siis enää jääpalojen ja vichyn lisäys! Lisäksi testattiin onko sokerilientä tarpeeksi,
boolin maku riippuu pitkälti sen määrästä. Itse koin että tuo 4 dl oli hyvä määrä.





Etukäteen vähän mietin että tukkiikohan mintunlehdet heti hanan,
ja kyllähän ne viimeiset desit aika hitaasti läpi tulivat. Kärsivällisesti booliastiaa kallistamalla
(tai ei-niin-kärsivällisesti tyylillä kansi auki ja mukilla yläkautta kauhomalla) ne viimeisetkin boolit
sieltä pohjalta kuitenkin saatiin pois.

All in all, booli oli meillä ihan menestys ja sen suosion lisäksi yllätti alkoholittomien juomien kulutus.

Kannattaa siis varata reilusti myös limua ja kivennäisvettä, viimeistään seuraavana aamuna
 juhlapaikkaa siivotessa ne tulivat tarpeeseen!

tiistai 5. syyskuuta 2017

DIY Hääkuva ikkunassa


Pinterestiä selaillessani törmäsin tällaiseen ideaan ja pakkohan sitä
oli lähteä itsekin kokeilemaan miten tällainen onnistuisi toteuttaa.




Koko homma lähti sopivan ikkunan metsästämisellä, joka ei ollutkaan ihan niin helppoa mitä aluksi kuvittelin.
Kuusi- tai kahdeksanruutuisia ikkunoita ei pahemmin ollut tarjolla ja jos olikin,
oli hintapyynti lähemmäs 100 euroa tai koko aivan liian iso.

Parin päivän etsinnän jälkeen huomasin lahtelaisen kirpputorin sivuilla myynti-ilmoituksen vanhoista ikkunoista.
Ja sieltä se sitten lopulta kotiutui, juuri täydellinen ikkuna tähän projektiin!




Ikkunanpokissa oli hieman ruostetta, joten hioin ne kohdat läpi ja maalasin pahimmat ruosteet
maalarinvalkoisella maalilla piiloon.

Alkuperäinen suunnitelmani oli laittaa tähän yksi hääkuva kuten inspiraatiokuvassakin,
mutta lopulta en osannutkaan valita sitä parasta potrettia. Niinpä kokosin ikkunaan nyt kuusi kuvaa,
jotka tulostin ja laitoin vain kaksipuolisella teipillä lasin taakse kiinni.




Ajatuksena olisi piakkoin tilata samat kuvat ihan "aitoina kuvina" ja lisäksi koittaa päättää
se kuva joka näyttäisi kehyksissä yksinään kivalta. Voi sitten aina vaihdella fiiliksen mukaan,
 haluaako pitää useampaa vai ainoastaan yhtä kuvaa esillä.




Mielestäni ihan hauskaa vaihtelua perinteisille kehystetyille kuville, ja niin helppo toteuttaa!

 Hieman harmittaa ettei tätä nyt voi ripustaa johonkin arvoiselleen paikalle (koska vuokra-asunto...)
 mutta jospa meillä parin vuoden päästä olisi jo ne oman asunnon säästöt kasassa :)


tiistai 29. elokuuta 2017

Häämatka Japaniin



 Matkastamme voisi kertoa vaikka mitä, mutta kaikkia ei varmaan kiinnosta lukea siitä romaania
 joten koitan nyt tiivistää kertomuksen mahdollisimman pieneen pakettiin.

Häämatkamme kohti Tokiota starttasi siis heti häiden jälkeisenä maanantaina, ja oli kyllä niin mahtavaa
 lähteä täältä vesisateiden keskeltä sääennusteiden luvatessa Japaniin lähemmäs 35 astetta.




Lentokoneen ilmaan noustua katselimme leffoja ja aloimme pikkuhiljaa valmistautua jo nukkumaanmenoon, kun lentoemäntä ilmestyikin skumppapullon ja kirjekuoren kanssa luoksemme. Olin vielä jossain ihmeen häähuumassa ja itkin (!)
kun Samin vanhemmat olivat muistaneet meitä näin kivasti. Häämatka saattoi tosiaan alkaa.

10 tunnin lennon jälkeen saavuimme Tokioon ja suunnistimme junalla kohti Shinjukussa sijaitsevaa hotelliamme.
Löysimme hotellille yllättävänkin hyvin ja lähdimme samantien tutustumaan meininkeihin.






Jos joku miettii Tokioon matkustamista, niin Shinjuku oli kyllä THE kaupunginosa!

Kauppoja, ravintoloita, neonvaloja, pilvenpiirtäjiä, kauniita puistoja...
Juuri niin kuin Japanin oli kuvitellutkin.

Ainoastaan yllätti se, miten rauhallista Tokiossa lopulta oli.
Vaikka ihmisiä olikin enemmän kuin Suomessa, sitä ei missään vaiheessa niinkään huomannut.
Kukaan ei kiirehtinyt tai tunkenut, vaan kadulla oli hyvin tilaa kävellä ja ihmiset olivat leppoisia.




Vietimme Tokiossa viisi päivää ja ohjelmaamme siellä kuului mm. shoppailu, sushin överisyönti,
Disney Sea:ssa käynti, puistoissa ja pelihalleissa ihmettely sekä kapselihotellissa nukkuminen.

Nähtävää tosiaankin oli paljon ja Tokiota tuli suhattua ympäriinsä aamusta iltaan saakka.




Kaupunginosista ehdimme Shinjukun lisäksi nähdä mm. Akihabaran, Shibuyan, Harajukun ja Odaiban,
 joista jälkimmäistä tekosaarta suosittelen ehdottomasti varsinkin auringon laskettua!

Allaoleva kuva on otettu Odaibassa sijaitsevan maailmanpyörän kyydistä:




Tokiosta jatkoimme matkaamme luotijunalla kohti rauhallisempaa Kiotoa.

Kiotossa vietimme neljä päivää ja yövyimme perinteisessä Japanilaisessa talossa,
jossa meillä olikin kunnolla tilaa omaa pientä pihaa myöten.





Kiotossa maisemaa hallitsi pilvenpiirtäjien sijaan matalat talot, kapeat kujat ja temppelit joita olikin kaikkialla.

Täällä otimme ihan rauhallisesti maisemia ihastellen ja hauskoissa kahviloissa (kuten kissa- ja pöllökahviloissa) istuskellen. Pieni flunssakin meinasi iskeä päälle, mutta vihreä tee ja vitamiinishotit auttoivat onneksi
sen verran ettei sentään sänkypotilaaksi tarvinnut jäädä.





Asuntomme oli aivan Gionin, eli tunnetun geisha-kaupunginosan vieressä ja iltaisin oli ihan
 omanlainen tunnelmansa kävellä näitä katuja ja bongailla geishojen livahtelevan ohi.




Kiotosta suuntasimme vielä yhdeksi yöksi Naraan, jonka erikoisuutena oli kaduilla vapaana vaeltavat peurat.

Ne tulivat aika pelottomasti tekemään tuttavuutta ja poseeraamaan selfieissä,
laukkukin meinasi lähteä useampaan keraan parempiin suihin :D




Peurojen lisäksi opettelimme kirjoittamaan nimemme kanjeilla ja taittelemaan origameja.

Nara oli turisteistaan huolimatta todella rauhallinen kaupunki ja kiva pysähdyspaikka
ennen matkan jatkamista isompaan kaupunkiin.




Viimeinen kohteemme oli siis Osaka, jossa vietimme loput neljä päivää.

Osakasta emme tienneet oikein mitään etukäteen, ja olikin ihan hauska vaellella kaduilla
ilman mitään sen kummempaa päämäärää.




Kävimme mm. pilvenpiirtäjissä ihailemassa maisemia, jättimäisessä akvaariossa
ja iltaisin suuntasimme kohti Dotonborin ostos- ja ruokailutaivasta.

Osakassa meidän pääpaino olikin juuri shoppailussa ja ennenkaikkea syömisessä,
japanilainen ruoka on vaan niiiin hyvää!





Vaikkei meillä etukäteen ollutkaan mitään sen suurempia tunteita Japania kohtaan
niin nyt ymmärrän kyllä täysin miksi jotkut hurahtaa siihen. Japanissa olo tuntui heti kotoisalta ja kuitenkin
kaikki oli niin erilaista Suomeen verrattuna. Tänne haluamme vielä palata uudestaankin!

Pienessä innostuksessamme varasimme nyt paikat myös japanin kielikurssille, on sitten ensi reissulla sanastokin hallussa.

  

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Häiden palkinnot ja lahjat


Olenkin jo aika hyvin kertoillut mitä kaikkia ohjelmanumeroita häissämme oli,
mutta pienten lahjojen ja palkintojen esittely on täysin jäänyt.




Molempien äideille tehtiin pinssit meidän lapsuuskuvilla.
Samin äidille tietysti Samin kuvalla ja sulhastekstillä, oma äitini taas sai tuon oikeanpuoleisen setin.

 Rintanapit ja niihin sopivat kuperat muovipäälliset tilattiin Etsystä, helppoa ja ihan kivaakin askartelua!




Isät saivat vähemmän hempeät lahjat, mutta viskin ystävinä varmaankin ihan yhtä mieluisat.

Pienenä yksityiskohtana tässä oli se, että nämä valmiiksi pöydissä olevat pullot oli nimetty "Appiukon hörpyksi",
ja myöhemmin illalla jaettu pullo kantoi samaan teemaan sopivaa nimeä:




Appiukon kulaus oli meillä sitten appivisassa palkintona. 
Etiketti on tehty Jaloviinan Kaski-pulloon ja tuossa alhaalla lukee kuvaavasti:

Drunk in love.
Drunk. Just drunk.

Etukäteen mietin että appivisaan olisi pitänyt olla jokin lohdutuspalkinto,
mutta onneksi tulikin tasapeli niin pullo meni kätevästi molemmille.




Bingosta saatavaa lahjaa en tajunnutkaan kuvata ennenkuin olin jo ehtinyt paketoida sen...
Ensimmäisenä bingon bongannut sai kuitenkin kaksi leffalippua, popcornia, popcorn-maustetta ja karkkipussin.

Näiden lisäksi lapsia oli muistettu samaan tapaan paketoiduilla puuhapusseilla,
joissa oli pieni lelu, saippuakuplia, värityskirja, värikyniä, tarroja ja rusinoita.




Erillisiä vieraslahjoja meillä ei ollut, sillä karkkibuffetista sai kauhoa paperipusseihin karkkeja mukaansa
ja ajattelimme sen toimivan samalla kätevästi "vieraslahjana".


Häissämme avustaneita oli lopulta niin paljon, että emme enää keksineet heille mitään tarpeeksi hyvää,
kohtuuhintaista lahjaa. Toivottavasti siis ISOT kiitokset ja valmius vastapalvelukseen
riittävät kaikille meitä auttaneille, täällä ollaan sitten kun he vastaavasti tarvitsevat apua jossain!



torstai 17. elokuuta 2017

Häiden läpikäynti: Loppuilta



Kahvittelujen jälkeen otimme yhteiskuvan jossa oli mukana kaikki vieraat, 
sekä muutamia yhteiskuvia pienemmissä ryhmissä. 



Polttariporukat intoutuivat nostamaan meidät molemmat myös käsivarsilleen ja näistä tulikin ihan hauskoja fiiliskuvia,
vaikka vähän samalla myös pelotti että kantaako ne meidät vielä järveen :D

Kuvaushetken jälkeen vaihdoin mekon lyhyempään malliin, sillä oli aika avata yläkerran bilepuoli
ja mietin häävalssinkin sujuvan lyhyessä mekossa hieman mukavammin. 




Emme olleet mitenkään sen kummemmin harjoitelleet häävalssia,
vaan ajattelimme että eiköhän se tanssi mene sitten ihan omalla painollaan.

Ja niin se onneksi menikin ihan hyvin, koitettiin vain pysyä tahdissa ja tuijoteltiin toisiamme.




Tässävaiheessa haluaisin kiittää meidän aivan huikeaa Gringo-bändiä, joka saikin vuolaasti kehuja pitkin iltaa.
Jos pitäisi valita vain yksi asia mihin olimme häissämme eniten tyytyväisiä, niin kyllä se bändiin kallistuisi!

Gringon versio häävalssistakin oli mielestäni paljon kauniimpi kuin alkuperäisen esittäjän,
 tässä pientä pätkää meidän tanssahteluista:




Häävalssin jälkeen bändi soitti ensimmäiset 45 minuuttia kevyttä tanssimusiikkia
ja siitä pikkuhiljaa kohti menevämpää tyyliä.

Ensimmäisellä bändin tauolla oli tarkoituksena heittää hääkimppu ja sukkanauha,
mutta seremoniamestarimme halusi yllättää ja piti tähän väliin taikurishown.




Ja aika huikea show se olikin, yhtenä esimerkkinä koko esityksen ajan lavalla roikkui suljettu kirjekuori. Äitini sai lapun, johon hän kirjoitti piilossa muiden katseilta jonkin sanan - mikä ikinä vain mieleen tuli. Lappua ei näytetty tai annettu kenellekään,
vaan äitini piti sitä tiukasti sylissään. 

Shown lopuksi äitiä pyydettiin näyttämään mitä oli kirjoittanut, ja se sama sana luki tottakai myös lavalla roikkuvassa kirjekuoressa. Kaikki olivat ihan ihmeissään, sillä tuo sana ei tullut kenellekään muulle mieleen 
eli kyseessä ei edes ollut mikään kovin yleinen sana.

Muutenkin esitys oli tosi hieno ja ihmiset intoutuivat hyvin lähtemään juttuihin mukaan.




Taikurishown jälkeen oli aika jatkaa tanssimista ja siellä sitä taas mentiin, lähes kaikki lapsista vanhempaan väkeen bilettivät tanssilattialla. Bändi vain yksinkertaisesti oli niin loistava ja he soittivat kaikkea aina rockista ysäriin ja uusimpiin listahitteihin. 

Antti Tuiskuakin kuultiin useampaan otteeseen, hyvin tiedetty että se saattoi olla useammankin häävieraan lemppari :D




Toisen setin päätteeksi heitettiin sitten se hääkimppu ja sukkanauha. 

Olin sujauttanut sukkanauhan Samin taskuun jo aiemmin illalla, hameen alta kaiveluja ei siis nähty.
 Ja ehkä ihan hyväkin niin, olisi voinut näyttää vähän tyhmältä tuon lyhyen mekon kanssa...





Kun kimppu ja sukkanauha oli heitetty, oli ystäväni yllätyksen vuoro.
Hän lauloi meille yhden kappaleen ilman säestystä ja kyynelten vuodatus oli taas vaihteeksi taattu. 




Esityksen jälkeen bändi soitti vielä kolmannen setin. Porukka veti letkajenkan askelilla välillä pihankin puolelle tuulettumaan, kunnes sukellettiin taas tanssilattialle. Melkoisen kuuma yläkerrassa alkoi olla, mutta jokainen biisi oli silti vain pakko tanssia. 

Bändin lopettaessa kello kävi puoltayötä ja oli aika syödä iltapalaa. Olimme tilanneet jättimäisiä pizzoja lähipizzeriasta ja ne kävikin hyvin kaupaksi. Tässävaiheessa myös sauna ja palju aukesivat ja osa vieraista suuntasi niitä kohti.

Puoli kahden aikaan istuskelimme Samin kanssa laiturilla, katselimme täysikuuta ja juttelimme päivän tapahtumia läpi. Tajusimme molemmat että nyt alkaa muuten jo väsyttää, joten lähdimme vieraat hyvästeltyämme kohti mökkiämme.

Bileet olivatkin kuulemma jatkuneet kuuteen asti aamulla, huh!




Aamulla heräiltyämme monet vieraista olivat saapuneet takaisin juhlapaikalle ja laittelimme siinä porukalla saunomisen & uinnin yhteydessä paikat siistiksi. Vähän harmiteltiinkin että nytkö se päivä jo on ohi, mutta päällimmäisenä tunteena kuitenkin onnellisuus ja helpotuskin. Juhlat olivat olleet niin onnistuneet!

Seuraavana päivänä lähdettäisiin kohti Japania ja kahden viikon seikkailu olisi vielä vasta edessä.

perjantai 11. elokuuta 2017

Häiden läpikäynti: Alkuilta





Juhlapaikalle saapuessamme vieraat ottivat meidät rannan puolella vastaan ja nostimme terassilla maljat.

Maljannoston jälkeen menimme suoraan sisälle, ehkä vähän perinteistäkin poiketen
emme siis ottaneet onnittelujonoa ollenkaan. Ajatuksena se olisi ollut ihan kiva,
mutta käytännössä siitä tulee helposti vain liian jäykkä fiilis ja sitä emme juhliimme toivoneet.




Sisällä seremoniamestari kertoi ohjelmasta ja muista tärkeistä seikoista.

Lisäksi vähän jumppailtiin, sillä seremoniamestarimme oli samalla myös taikuri
ja juhlaväki pääsi testaamaan muutamaa juttua omissa pöydissään.




Ensimmäinen varsinainen ohjelma oli kuitenkin syöminen
 - niin sitä vain jännittävästä päivästä huolimatta ruoka maistui!

Heti omat lautaset tyhjennettyämme aloimme Samin kanssa kiertelemään vieraiden luona.

Emme olleet mitenkään ajatelleet tätä kiertelyä etukäteen, siinä hetkessä tuli vain sellainen
että haluaa jutella kaikkien kanssa.  




Ja se olikin hyvä veto - meidän liikkuminen vapautti samalla entistä enemmän myös vieraita.

Iloinen puheensorina peitti koko salin ja muutkin intoutuivat
liikkumaan ympäri juhlapaikkaa omaa ruokavuoroaan odotellessa.




Ruokailun puolivälissä seremoniamestari kutsui kaikki taas kasaan
ja oli ensimmäisen ohjelmanumeron aika:

Appiukkojen taisto! 

Samin isä & minun isäpuoleni asettuivat selät vastakkain
ja saivat vastailla kinkkisiin kysymyksiin, mm. 

Kumpi nyppii punkit koiran turkista? (Mia-Sofia)
Kumpi on sairaana kipeämpi? (Sami)
Kumpi teki aloitteen? (Mia-Sofia)




Olimme Samin kanssa tuomareina ja kerroimme lopuksi oikeat vastaukset,
joskin vahingossa möläytin siinä jo vähän etukäteen että tasapelihän se oli :D

Visailun jälkeen jatkettiin muutamalla puheella, joissa ääneen pääsivät äitini, Samin isä, bestman ja Samin ystävä.

Kaikilla oli aivan mahtavia puheita - itkettiin ja naurettiin vuorotellen. Lopulta Samikin nousi seisomaan ja
kyllä oli taas nenäliinalle tarvetta, jo ennenkuin sulhanen ehti edes sanoa mitään...





Puheiden jälkeen suunnattiin taas hetkeksi terassin puolelle seurustelemaan
ja nauttimaan siitä yhdestä tämän kesän harvinaisesta lämpimästä päivästä.





Samalla ihmiset painoivat sormenjälkensä vieraskirjaan,
katselivat esille laitettuja kuvia ja palauttelivat "Terveiset hääparille"-lappuja.

Ruokailu huipentui lopulta kakunleikkuuseen, jossa heitimme polkaisun sijaan yläfemmat toisillemme.




Kakkukahvien aikaan aukeni myös karkkibuffet, joka olikin suuri hitti
ja lähes kaikki 12 kg karkkia hävisi illan aikana parempiin suihin.




Tässävaiheessa juhlat olivatkin jo ehtineet suurinpiirtein puoliväliin
- ensi postauksessa kerron teille vielä mitä illan ohjelmaan kuului :)